Ampumahiihto

Ampumahiihto on ruotsista peräisin oleva talviurheilulaji, jonka perinteet ovat lähtöisin metsästys – ja sodankäyntitaidoista. Tässä suositussa urheilulajissa on yhdistetty maastohiihto ja ammunta ja perinteiden mukaan talvioloissa metsästävän tai taistelevan tulisi kyetä ampumaan suuren rasituksen jälkeen mahdollisimman tarkasti.  Yleisesti ottaen ampumahiihdossa hiihdetään vapaalla hiihtotavalla. Hiihdettäessä kannetaan pienoiskivääriä, ja kun kilpailija pääsee ampumapaikalle, ampuminen tapahtuu makuu – tai pystyasennosta. Vaikka ampumahiihdossa on yhdistetty kaksi eri lajia, on hiihto niistä kuitenkin tärkeämpi laji. Eli kilpailija ei pärjäisi kisassa hyvin, jos hän pudottaisi kaikki taulut ampumapaikalla, mutta hiihtäisi huonosti.

ampumahiihto

Yleistä tietoa

Ensimmäinen ampumahiihtoa muistuttava kilpailu käytiin vuonna 1767 norjalaisten rajavartioston sotilaiden välillä. Esiasteena ampumahiihdolle pidetään sotilaspartiohiihtoa, mutta nykyinen ampumahiihto on peräisin Ruotsista. Ensimmäiset nykyaikaisen ampumahiihdon MM-kilpailut olivat vuonna 1958.

Niinkuin aiemmin mainittu, ampumahiihdossa hiihdetään vapaalla hiihtotavalla ja kannetaan pienoiskivääriä selässä. Asetta saa alkaa kantamaan selässä 17 ikävuoden jälkeen. Uusimmissa asemalleissa on varmistin, mutta se ei ole pakollinen varuste. Kiväärin lippaaseen mahtuu viisi patruunaa, ja ampuminen tapahtuu makuu – tai pystyasennosta. Taulut ovat 50 metrin päästä ampumapaikalta, joka on aina jokaisessa kilpailussa sama. Taulun osuma-alue voi olla kuitenkin erikokoinen ja taulun kaatumiseen riittää se, että vain puoli luotia osuu tauluun. Jokaisella ampumapaikalla on viisi taulua, joiden alas ampumiseen on käytettävissä viisi eri patruunaa.

Ampumahiihdossa on monia eri muotoja, joita on yhteensä seitsemän. Erilaisia muotoja ovat normaalikilpailu, pikamatka, takaa-ajo, yhteislähtö, viesti, sekaviesti sekä pariviesti. Normaalikilpailuun kuuluu neljä eri ammuntaa. Ensimmäinen tapahtuu makuuasennosta, ja sitä seuraa pystymmunta, sen jälkeen taas makuuammunta ja taas kerran ammutaan pystyasennosta. Takaa-ajossa pikamatkan voittaja lähtee ensimmäisen, toinen toisena ja niin edelleen.  Takaa-ajoon kuuluu myös neljä eri ammuntaa.

ampumahiihto1

Menestyneitä ampumahiihtäjiä

Menestyneimpiä naisia ampumahiihdossa ovat muun muassa Kaisa Mäkäräinen, Darja Domratseva, Gabriela Soukalová ja Tora Berger. Menestyneitä miehiä ovat muun muassa Ole Einar Bjørndalen, Martin Fourcade sekä Emil Hegle Svendsen. Suomalainen Kaisa Mäkäräinen voitti ensimmäisenä suomalaisena ampumahiidon maailmancupin kokonaiskilpailun. Hän on myös voittanut takaa-ajon maailmanmestaruuden, ja hänet on valittu Suomen vuoden urheilijaksi.