Ajankohtaista

Matti Nykänen – Mäkihypyn legenda

Kaikki ovat varmasti kuulleet joskus Matti Nykäsestä, yhdestä maailman tunnetuimmasta mäkihyppääjästä. Mäkihyppy on yksi suomen tunnetuimmista talviurheilulajeista, ja tällä kertaa haluaisimmekin perehtyä artikkelissamme tarkemmin tähän menestyneeseen urheilijasankariin. Nykänen on suomalainen nelinkertainen mäkihypyn olympiavoittaja, ja hän voitti urallaan jopa viisi olympiamitalia. Matti on pysynyt urheilu-uransa jälkeen vielä hyvin julkisuudessa, ja hän on myös tehnyt uraa laulajana.

matti

Mäkihypyn huipulle vuonna 1981

Matti Nykänen on kotoisin Jyväskylästä, ja hän on syntynyt 17. heinäkuuta vuonna 1963. Hän nousi mäkihypyn huipputasolle vuonna 1981, jolloin hän pääsi nuorten maailmanmestaruuden huipulle, ja samalla hän voitti myös ensimmäisen aikuisten Suomen-mestaruutensa. Nykänen on tehnyt uransa aikana myös mäkihypyn ennätyksen. Merkittävimpiä saavutuksia hänellä on ollut neljä olympiakultaa sekä olympiahopea mäkihypyssä. Nykänen on voittanut myös monia palkintoja maailmanmestaruuskilpailuissa; viisi kultaa, yhden hopean ja kolme pronssia. Yhteensä Nykänen on napannut itselleen jopa 44 mitalia uransa aikana.

Nykäsen huippukausi alkoi lähentyä loppuaan vuonna 1990 Thunder Bayssa. Tähän syynä oli rankoista treeneistä ja hyppäämisestä aiheutuneet nikamien kulumiset sekä selkäkivut. Näitä yritettiin lievittää erilaisin särkylääkkein sekä leikkauksin, mutta turhaan. Matti hyppäsi viimeisin hyppynsä Kajaanissa kesällä 1992.

Urheilu-uransa jälkeen Nykänen on ollut paljon julkisuudessa laulajauransa ansiosta, sekä yksityiselämäänsä liittyvien seikkojen vuoksi. Nykäsen levyjä ovat olleet muun muassa ’’Yllätysten yö’’, ’’Samurai’’ sekä ’’Elämä on laiffii’’.

Upeita palkintoja uransa aikana

Matti Nykänen on uransa ansiosta tavoittanut itselleen erilaisia saavutuksia ja palkintoja. Vuonna 1988 julkaistiin esimerkiksi Nykäsen muotokuvalla varustettu postimerkki, ja samana vuonna Jyväskylässä sijaitseva Laajavuoren hyppyrimäki nimettiin Matti Nykäsen mäeksi. Vuonna 2011 Matti sai kaikkien aikojen mäkihyppääjä – tittelin, ja vuonna 2013 hän sai palkinnon Suomen urheilugaala – tapahtumassa elämänurastaan mäkihypyn parissa.

Taitoluistelu

taitoluistelu1

Tänään tutustumme talvilajeista taitoluisteluun. Tuskin tarvitsee erikseen mainita, että siinä luistellaan jääkentällä taitoluistimilla ja esitetään erilaisia ohjelmia musiikin tahdissa. Taitoluistelussa pyritään yhtä aikaa sekä teknisesti vaativaan että taiteelliseen ja musiikkia tulkitsevaan suoritukseen, jossa eri elementut kuten hypyt ja piruetit muodostavat kiinteän kokonaisuuden. Taitoluistelussa on neljä eri kilpailumuotoa: yksinluistelu, pariluistelu, jäätanssi ja muodostelmaluistelu. Taitoluistelu on olympialaji ja siinä kilpaillaan miesten ja naisten uksinluitelussa, pariluistelussa ja jäätanssissa.

Luisteluharrastus kasvoi 1800-louvulla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa kun kaupunkeihin syntyi maksullisia luistinratoja ja luisteluseuroja, ja kun jäähdytystekniikan kehityksen muötä voitiin avata keinojäähalleja. Ensimmäiset taitoluistelun Euroopan-mestaruuskilpailut järjestettiin miesten yksinluistelussa 1891. Kansainvälinen luisteluliitto IEV perustettiin 1892, ja vuonna 1895 se laati taitoluistelulle kilpailusäännöt, jotka olivat sellaisinaan voimassa 60-luvulle saakka. Säännöissä ohjelmaan lisättiin pakollisten kuvioiden lisäksi myös yleisön suosima vapaaohjelma, jonka painoarvo oli 40 prosenttia kokonaispisteistä. Vapaaohjelma arvioitiin erikseen teknisen toteutuksen ja taiteellisen vaikutelman mukaan, ja maksimipistemäärä oli 6,0.

Suomeen taitoluistelu saapui 1875, kun amerikkalainen Jackson Haines vieraili Helsingissä ja Kokkolassa. Vierailu inspiroi luomaan organisoitua taitoluistelutoimintaa, ja ensimmäinen taitoluisteluseura Helsingfors Skridskoklubb (HSK) perustettiin. Suomen Luistinliitto hallinnoi lajia vuodesta 1908 alkaen, ja oma lajiliitto perustettiin 1960. Taitoluistelua kutsuttiin Suomessa kaunoluisteluksi aina 1960-luvulle saakka, kunnes Suomen Kaunoluisteluliitto vaihtoi nimeä Suomen Taitoluisteluliitoksi vuonna 1968.

Suomi on muodostelmaluistelun kärkimaita. Vahvoja joukkueita kansainvälisellä senioritasolla ovat Helsingin Luistelijoiden Marigold IceUnity, Helsingin Taitoluisteluklubin Rockettes ja Helsingfors Skridskoklubbin Team Unique. Vuoden 2010 muodostelmaluistelun maailmanmestaruuskilpailuissa Suomi saavutti kaksoisvoiton, kun Rockettes luisteli voittoon ja Marigold hopealle.

 

Moottorikelkkailu

Yksi talviurheilun muoto niille, joiden mielestä hiihtäminen on tylsää, on moottorikelkkailu. Moottorikelkka on kevyt ja avoin maalla telamaton kuljeva ajoneuvo. Moottorikelkat on tarkoitettu pääasiassa lumessa ajettaviksi ja niillä voidaan ajaa monenlaisissa maastoisssa, myös hoidettujen ajoreittien ulkopuolella. Vuonna 2012 Suomessa oli yli 128 000 moottorikelkkaa.

Suomessa moottorikelkkailu on tiukemmin säädeltyä kuin naapurimaissa. Selkeät säännöt ovat mahdollistaneet harrastuksen kestävämmän ja turvallisemman kehityksen ja moottorikelkkareitit muodostavatkin jo maantieverkostoamme muistuttavan verkoston. Viime vuosikymmenet moottorikelkkailu onkin ollut harrastuksena jatkuvassa kasvussa. Pohjois-Suomessa kelkkailu on myös merkittävä tulonlähde matkailuyrityksille ja Suomen yksi talvimatkailun vetonauloista. Peräpohjolassa moottorikelkkaa käytetäänkin talvisin osin jokapäiväisenä kulkuvälineenä auton ohella.

moottorikelkka2

Moottorikelkkojen kehittyessä niitä on yhä enemmissä määrin alettu käyttää työkoneina talvisissa olosuhteissa. Muun muassa sähköyhtiöt käyttävät moottorikelkkoja sähkölinjojen korjauksissa ja huoltotöissä. Lapissa moottorikelkka on työkulkuneuvona käytännöllinen. Esimerkiksi poromiehet käyttävät paljon talvisin moottorikelkkoja ja Suomen Lapissa on myös poliiseilla omat moottorikelkkansa.

Moottorikelkkaa varten kuskilla on oltava vähintään T-kortti.

Ampumahiihto

Ampumahiihto on ruotsista peräisin oleva talviurheilulaji, jonka perinteet ovat lähtöisin metsästys – ja sodankäyntitaidoista. Tässä suositussa urheilulajissa on yhdistetty maastohiihto ja ammunta ja perinteiden mukaan talvioloissa metsästävän tai taistelevan tulisi kyetä ampumaan suuren rasituksen jälkeen mahdollisimman tarkasti.  Yleisesti ottaen ampumahiihdossa hiihdetään vapaalla hiihtotavalla. Hiihdettäessä kannetaan pienoiskivääriä, ja kun kilpailija pääsee ampumapaikalle, ampuminen tapahtuu makuu – tai pystyasennosta. Vaikka ampumahiihdossa on yhdistetty kaksi eri lajia, on hiihto niistä kuitenkin tärkeämpi laji. Eli kilpailija ei pärjäisi kisassa hyvin, jos hän pudottaisi kaikki taulut ampumapaikalla, mutta hiihtäisi huonosti.

ampumahiihto

Yleistä tietoa

Ensimmäinen ampumahiihtoa muistuttava kilpailu käytiin vuonna 1767 norjalaisten rajavartioston sotilaiden välillä. Esiasteena ampumahiihdolle pidetään sotilaspartiohiihtoa, mutta nykyinen ampumahiihto on peräisin Ruotsista. Ensimmäiset nykyaikaisen ampumahiihdon MM-kilpailut olivat vuonna 1958.

Niinkuin aiemmin mainittu, ampumahiihdossa hiihdetään vapaalla hiihtotavalla ja kannetaan pienoiskivääriä selässä. Asetta saa alkaa kantamaan selässä 17 ikävuoden jälkeen. Uusimmissa asemalleissa on varmistin, mutta se ei ole pakollinen varuste. Kiväärin lippaaseen mahtuu viisi patruunaa, ja ampuminen tapahtuu makuu – tai pystyasennosta. Taulut ovat 50 metrin päästä ampumapaikalta, joka on aina jokaisessa kilpailussa sama. Taulun osuma-alue voi olla kuitenkin erikokoinen ja taulun kaatumiseen riittää se, että vain puoli luotia osuu tauluun. Jokaisella ampumapaikalla on viisi taulua, joiden alas ampumiseen on käytettävissä viisi eri patruunaa.

Ampumahiihdossa on monia eri muotoja, joita on yhteensä seitsemän. Erilaisia muotoja ovat normaalikilpailu, pikamatka, takaa-ajo, yhteislähtö, viesti, sekaviesti sekä pariviesti. Normaalikilpailuun kuuluu neljä eri ammuntaa. Ensimmäinen tapahtuu makuuasennosta, ja sitä seuraa pystymmunta, sen jälkeen taas makuuammunta ja taas kerran ammutaan pystyasennosta. Takaa-ajossa pikamatkan voittaja lähtee ensimmäisen, toinen toisena ja niin edelleen.  Takaa-ajoon kuuluu myös neljä eri ammuntaa.

ampumahiihto1

Menestyneitä ampumahiihtäjiä

Menestyneimpiä naisia ampumahiihdossa ovat muun muassa Kaisa Mäkäräinen, Darja Domratseva, Gabriela Soukalová ja Tora Berger. Menestyneitä miehiä ovat muun muassa Ole Einar Bjørndalen, Martin Fourcade sekä Emil Hegle Svendsen. Suomalainen Kaisa Mäkäräinen voitti ensimmäisenä suomalaisena ampumahiidon maailmancupin kokonaiskilpailun. Hän on myös voittanut takaa-ajon maailmanmestaruuden, ja hänet on valittu Suomen vuoden urheilijaksi.

Jääkiekko

jaakiekko

Historiaa

Jääkiekko on laji, jonka varmasti jokainen suomalainen tuntee. Se on lähtöisin jo 1800 – luvun puolivälistä, jolloin brittiliäiset sotilaat pelasivat ensimmäiset viralliset ottelunsa Kingstonissa ja Halifaxissa. Peli ei ollut kuitenkaan sellaista kuin nykypäivänä, vaan se oli lähinnä joukkuepallopeliä. Tällöin pelaajia oli yhdeksän, kun nykypäivänä joukkueissa on kuusi pelaajaa. Jääkiekkoa pidetään shintyn, hurlingin ja jääpallon muunnelmana.

Jääkiekko jonka tunnemme tänä päivänä on peräisin Kanadasta, Montrealin McGill-yliopistosta, jossa opiskelijat kehittivät tälle jäälle pelattavalle pelille uudet säännöt. Alkuaikojen jääkiekossa pelaajan oli mahdollista syöttää vain eteenpäin, ja myös pelaajamäärät ovat vaihdelleet kautta aikojen.

jaakiekko4

Säännöt

Jääkiekko on siis joukkuepeli, jota pelataan jääkaukalossa. Parhaat tuntomerkit jääkiekolle ovat kuusihenkiset joukkueet, luistimet, kypärät sekä jääkiekkomailat. Kaukalossa on pelitilanteessa yksi maalivahti, kaksi puolustajaa ja kolme hyökkääjää. Pelaajien tarkoitus on saada kuminen kiekko vastustajan maaliin, ja voittaja onkin se joka on saanut enemmän maaleja. Jääkiekon säännöt vaihelevat maiden ja sarjojen mukaan. Suomessa  pelataan Kansainvälisen jääkiekkoliiton sääntökirjan mukaan, mutta esimerkiksi NHL on turnaus, joka käyttää omia sääntöjä. Olennaisia pelitilannesääntöjä jääkiekossa on monia, mutta otetaan esimerkiksi ”paitsio” ja ”pitkä kiekko”.

  • Paitsio syntyy, jos pelaajan molemmat luistimet ovat kokonaisuudessaan yli siniviivan ennenkuin kiekko on ehtinyt hyökkäysalueelle.
  • Pitkä kiekko syntyy, jos puolustavan joukkueen pelaajan lyödessä kiekon omalta kenttäpuoliskoltaan toisen joukkueen päätyalueelle siten, ettei kiekko kosketa matkalla muhiin pelaajiin tai mailoihin.

Jääkiekko on levinnyt ympäri maailmaa, vaikka se on maailman mittakaavassa hyvin pieni laji. Suosituin laji se on kahdessa maassa, Kanadassa ja Suomessa.

jaakiekko2

Liiga – Suomen jääkiekon pääsarja

Liiga perustettiin 24. Toukokuuta 1975 korvaamaan SM-sarjaa, jota oli pelattu jo vuodesta 1928 alkaen. Suomen mestariksi pääsee se joukkue, joka voittaa neljä ottelua finaalisarjassa. Tämä SM-liiga on jaettu viiteen eri lohkoon, joissa on jokaisessa kolme eri joukkuetta. Kaikki joukkueet kohtaavat toisensa kahdesti kotona ja kahdesti vieraissa. Runkosarjassa sijoille 7-10 sijoittuneet menevät pudostuskarsintaan joista jatkoon pääsee kahdella voitolla. Näiden jälkeen pääsee ottelemaan mestaruudesta. Ilves, Tappara, TPS ja Kärpät ovat voittaneet eniten SM-mitaleja.

Lumilautailu

Lumilautailu on laskettelu- ja talviurheilulaji, jossa välineenä käytetään lumilautaa. Lumilauta koostuu laudasta, siteistä ja kengistä, jotka pitävät lautailijan jalat kiinni laudassa. Lumilautailu on yleistynyt 1980 lähtien, mutta olympialajiksi se tuli vasta vuonna 1998. Silloin kisattiin halfpipessa ja suurpujottelussa, joka sittemmin korvautui parisuurpujottelulla.

Kaikki lähti snurferista

Lumilautailun juuret juontavat 1960-luvulle, jolloin lainelautailu oli suuressa suosiossa. Ihmiset halusivat kokea saman tunteen myös talvella alueissa, joissa lumi peittää maata. Tarina kertoo michiganilaisesta Sherman Poppenista, joka kehitti lumilaudan lastensa leikkeihin. Poppen vei lapset laskettelemaan, mutta balitettavasti varastosta löytyi vain yhdet minisukset. Lapset päättivät laskea molemmat yhdellä suksella. Poppen keksi laittaa suksen päähän narun, josta pitää kiinni laskiessa ja laskeminen helpottui heti huomattavasti. Tytöt ihastuivat ja niin sanottu snurferi eli Snow-surfer näki päivänvalon.

Snurferi keräsi nopeasti suosiota ja Poppen alkoi valmistaa lautoja autotallissaan asuinalueen lapsille. Kysynnän kasvaessa hän myis valmistusoikeudet suurelle lelutehtaalle. Snurferi oli kuitenkin vain lasten lelu ja varsinaisesti lumilauta sai alkunsa 1960-luvun lopulla järjestetyistä snurfer-kilpailuista. Kilpailuun osallistui tuolloin nuori nimes nimeltä Jake Burton. Burton keksi asentaa snurferiinsa alkeelliset siteet, joka teki hurjissa vauhdeissa laskemisesta helpompaa. Burton tunnetaan nykyään maailman menestyneimmän lautamerkin Burton Snowboardsin perustajana.

lumilautailija2

Jokainen tyylillään

Lautailutyylejä on monia. Perinteinen rinnelasku on suosituin laskettelutyyli lumilaudalla. Rinnelasku tarkoittaa kaikenlaista peruslaskemista rinteessä ja se sopii parhaiten aloittelijalle. Freestyle laskeminen tarkoittaa kaikkea laskemista, johon kuuluu temppujen tekeminen laudalla. Temppuja voi tehdä ilmassa hyppyjen aikana tai lumessa. Suurin osa nykyään valmistettavista lumilaudoista on freestyle-laskemiseen sopivia. Freestylerinnettä kutsutaan streetiksi ja kilpailulajia streetillä slopestyleksi. Lumilauta-freestylessä temppuja voi tehdä rinteen lisäksi lautaparkeissa lumikourussa eli pipessa, isoissa hyppyreissä eli boxeissa ja kaiteillaa eli reileissä. Kilpailulajeja ovat half pipe, big air ja slopestyle. Ratalasku tarkoittaa nopeaa laskemista, jossa on tarkoituksena tehdä mahdollisimman leikkaavia käännöksiä. Tyyli vaatii todella paljon voimaa, sillä käännöksiä on tehtävä kovissa vauhdeissa. Ratalaskua kutsutaan myös alpine snowboardingiksi tai carvingiksi.

Suomalaiset huipulla

Suomen talvi tarjoaa erinomaiset lasketteluolosuhteet rinnelaskuun ja freestyle-lumilautailuun. Suomen pitkä talvi mahdollistaa lautailun monena kuukautena. Suomen lumilautamaajoukkueen päävalmentaja on Pekka Koskela ja Suomen joukkuuen menestys on maailman kärkitasoa. Kuuluisia lumilautailijoita ovat muun muassa Aleksi Litovaara, Antti Autti, Joni Malmi, Jussi Oksanen, Heikko Sorsa, Enni Rukajärvi, Petja Piiroinen ja Roope Tonteri.